Talo oli melkoisen hulppea ilmestys! En ollut tämän kyseisen sedän luona aiemmin vieraillut, joten esim. alakerran Austin Powers -huone, neonväreineen ja mustine valoineen sai mykistymään. Siinä huoneessa jopa kokolattiamatto näkyi loistavan pimeässä noiden mustien valojen vuoksi. Suomessa olen törmännyt noihin black light -juttuihin vain nuoruudessani ravintoloissa ja baareissa tms., jossa lätkäistään leima käteen ja myöhemmin se näkyy tuollaisen valon avulla. Tuolla huoneessa näytti olevan talon viihdekeskus: ilmakiekkopöytä, pelikonsolit jne.
Miehen veljenpoika ihastui tuohon ilmakiekkopeliin, vaikkei kunnolla osannutkaan sitä pelata. Paras vastustaja olin tietysti minä, ja Grant kävikin pyytämässä minua jatkuvasti pelaamaan. Oli kiva huomata, että Grant ei enää ujostellut tätä outoa ulkomaista ilmestystä, vaan haki minua kädestä pitäen katselemaan kuusen koristeita, pihalla kiertävää pienoisjunarataa, suihkulähdettä ja jopa valokuvaan hänen kanssaan.
Yhdestä kuvasta tuli ihan mielettömän suloinen, mutta valitettavasti se on myös epätarkka - ehkä siksi olenkin siinä edukseni :D Tässä kuitenkin toiseksi paras otos (suihkulähde on tuossa penkin vieressä, mutta ei tullut kuvaan mukaan).
Ilta oli syömistä, jutustelua ja pelattiin jopa Apples to Apples -peliäkin. Siinä kävi selväksi, kuinka suomalainen huumorintaju eroaa amerikkalaisesta, koska pitkään aikaan en onnistunut saamaan pisteen pistettä. Pisteen saatuaan sai valita pöydällä olevista joululahjoista itselleen yhden, minä voitin lumiukkopariskunnan eli suola- ja pippurisirottimet sekä tuikkukipon. Joululahjoja jaettiin muutenkin, suuren vaikutuksen teki tämä miehen 17-vuotiaan serkun (huom! poika) itse tekemä riisimuroherkku-joulukuusi:
(Kuva nappaistu aamulla kotosalla. Kuvassa näkyy myös simpukoita, joilla mies on koristanut minun "jouluista" pöytääni *huoh* - noh, onhan meillä nyt simpukoita joulukuusessakin...)
Joulukuusi oli sitten todella amerikkalainen, koristeissa oli lumilautailevaa joulupukkia, leijonaa, elefanttia, sammakoita, possuja, soittimia yms. yms. Latvan tähti vaihtoi väriä, ja osa koristeista pyörii sähköisen mekanismin avulla. Tässä minä kälyni kanssa:
Ilta oli kaiken kaikkiaan todella hauska, olisipa se vain ollut aattona niin ei olisi ollut niin ikävä omia aaton perinteitä. Ruoasta täytyy mainita sen verran, että jos täällä ei olisi aina niin paljon kaikkia ihania jälkiruokaherkkuja, meikäläinen ei kyllä pääsisi lihomaan. Kaikissa tällaisissa kokoontumisissa minulle jää hirmuinen nälkä ruoan jälkeen, joten se kuriseva kolo vatsassa täytyy paikata nameilla.
****
Lintulaudalla kävi taas uusi laji, hyvin tyypillinen täällä, mutta en ole ikinä niin läheltä nähnyt. Kaunis kuin mikä, mutta kuulemma todella kiusallinen tapaus. Kuva lainattu taas netistä, tässä Blue Jay:
(Kuva lainattu Wikipediasta)
Eilen aamupäivällä ennen illan ohjelmaa käytiin eläinliikkeessä hakemassa täystuholle lisää ruokaa ja minun muruilleni lisää nameja. Samalla ostettiin lintulaudan rinnalle talikakku. Täällä ne ovat littanoita neliskanttisia kakkuja, jotka laitetaan metalliseen "häkkiin". Siinä oli sitten miettimistä, että mikä maku kaikista mahdollisista houkuttelisi paikalle eniten lintuja. Olisiko se appelsiini, marjat, omena, pähkinä, hunaja, jalapeno (pitää kuulemma oravat poissa; ainut maku, jota oravat eivät kelpuuta), cupcake (sellainen kuorrutettu muffinssin tapainen leivonnainen), pirtelö vaiko jokin muu? Pihalla roikkuu nyt omenanmakuinen kakku, mutta lintuja ei ole näkynyt vielä yhtään.
****
Myydään beaglenpentu (älkää kertoko miehelle), ikää n. 7kk. Syötävän suloinen, mutta edellisessä elämässään ilmeisestikin ollut Damienin lemmikki.
Päivällä, kun käväistiin ostoksilla, Aino oli ehtinyt tehdä täällä vaikka mitä. Täytyy sanoa, että tuolla koiralla on todellakin onnea matkassa, kun ei ole vielä itseään tappanut. Nyt listalla oli taas metallisia teriä. Tällä kertaa Aino oli repinyt tuon paksun ja korkean pahvin, joka on tähän mennessä pitänyt koirat poissa punaisesta huoneesta. Siellä oli ikkunalaudalla pieni pahvirasia, jossa oli rikkinäiset terät tuon rappauksen raaputtelun jälkeen. Neito oli sitten sen laatikon tarvinnut, ja halunnut tuoda sen tänne ruokailutilaan. Sitten oli kaikkea muuta "pientä kivaa". Illalla, kun kotiuduttiin juhlista, Aino oli koristanut täällä vähän joulua uusiksi. Kuusesta oli alimpien oksien valot järsitty (lattialla oli lasinsiruja valoista ja johdot poikki), toista saamaani lintua hieman muokattu ja karkkikeppejä (joita ei alimmilla oksilla edes ole) syöty useampia käärepaperiroskista päätellen. Meni tällä naisella kaikki pinnapiuhat poikki alta aikayksikön, ei jaksa! Nyt otetaan järeät aseet käyttöön, ennen kuin tuo tohelo tappaa itsensä tai vahingoittaa touhuillaan minun rakkaita veteraanejani - jotka ovat onnistuneet toistaiseksi elämään kohtuullisen pitkän ja onnettomuusvapaan elämän, aikana eA., ennen Ainoa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.