elikkas I.m.a.g.i.n.e., mutten halunnut heti otsikossa luoda mielikuvaa John Lennonin biisista, silla postaus ei liity siihen mitenkaan. Kiiretta tai mukamas-kiiretta on taas pitanyt sen verran, etten ole mitaan tanne puolelle kirjoitellut, FB:ssa on helpompaa laittaa aina joku satunnainen lause tilapaivitykseen, taalla kuulumisten kertominen vaatii vahan enemman. Nyt kuitenkin alkaa olla sellainen tyoviikko takana, etta on tannekin sanainen arkku aukaistava - ihan hyvilla mielin :)

Jenkkilassakin koulut alkoivat vihdoin ja viimein Labor Dayn jalkeen, ja heti ensimmaisina paivina olinkin eskarissa vapaaehtoisena avustajana. Hmm, viisivuotiaiden ensimmaiset koulupaivat, jokainen lapsia tunteva voi vain kuvitella mielessaan millaista se meno on ;) - jos joku ei osaa kuvitella, niin mainitaan esimerkkina tokalta paivalta tyopisteet. Meikalainen ohjaa omaa pienryhmaa muovailuvaha-tyopisteessa, kun yksi ryhman jasenista puoliaaneen toteaa: "O-ou", refleksinomaisesti kaannan paani samaan suuntaan minne tama toinen katsoo, ja kuinka ollakaan, yksi poika kavelee tyytyvaisena ilman housuja! Kiiruhdan pojan luo ja kuiskaan: "Hey buddy, did you forget your pants?" Jaa-a, mitaan muutakaan en tuossa vaiheessa keksinyt sanoa, oli siina pokassa pitelemista. Olen ollut myos sijaistamassa ekaluokassa, jossa ahkeroi viime vuoden tutut eskarit. Ohjelmassa oli monarkki-perhosten elamaan tutustuminen eri ikaisten toukkien, koteloiden ja silmiemme edessa kuoriutuvien perhosten kautta. Paasinpa mina paastamaan yhden perhosen muuttomatkalle omasta kadestani! 

Tama viikko on ollut hyvin erilainen viime vuoden tyopaiviin verrattuna, silla tutun alakoulun erityisopettaja pyysi minua sijaisekseen. Aamupaivisin olen alakoululla 0-2 -luokkalaisten lukiopettajana, mutta iltapaivisin suuntaan kylamme pienelle kampusalueelle I.M.A.G.I.N.E.-projektiin. Kyseessa on 18-26 -vuotiaiden kehitysvammaisten koulutusohjelma. Heille pidetaan oppitunteja, joiden aiheena voi olla tyokayttaytyminen, shekkien kirjoittaminen ja muu "oikean elaman" matematiikka, sosiaaliset taidot yms. yms. Kaikki opiskelijat kayvat toissa koulun ulkopuolella, ja palaavat iltapaivaksi koululle. Maanantaisin ja torstaisin heilla on koululla tyopajat, jolloin enemmisto opiskelijoista valmistaa erilaisia naposteltavia myyntiin; suklaakuorrutettuja pretzeleita, popcornia, suklaakekseja, pahkinavoi"kuppeja", teema-aiheisia nameja (talla hetkella Halloween-kekseja). Valmiita herkkuja myydaan tilaajille ja ylakoululaisille. Pienempi opiskelijaryhma pyorittaa kynttilabisnesta, jossa he valmistavat tuikkuja ja kynttilapurkkeja myyntiin. Ihania tuoksuja! Itse ostin tanaan (herkkuja tottakai!) nelja tuikkua eri tuoksuja testatakseni. Kirjoittaessani tanne tyohuoneeseen kantautuu hyva tuoksu, joka samalla palauttaa mieleen hauskan muiston. Tiina G. aikoinaan sanoi minulle, etta tuoksun amerikkaiselle - tama oli anopilta saamani suihkusaippuan aikaansaama illuusio ;) Kuinka ollakaan, tanaan ostamani tuikku on tuon suihkusaippuan tuoksukaima! Tuoksukynttila-addiktina pitanee alkaa ostaa enemmankin tuikkuja, niin monia ihania tuoksuja siella oli tarjolla! Bonuksena seka herkku- etta kynttilahankinnoissa on se, etta tulot auttavat maksamaan opiskelijoille nimellista palkkaa tasta tyostaan, seka rahat kartuttavat kevaan retkikassaa. Minun opiskelijaryhmani on mita mahtavin joukko innokkaita, kohteliaita, ystavallisia ja positiivisia ihmisia! Maanantaina aloittaessani en tiennyt mita odottaa, mutta nyt olen ihan myyty! Toivottavasti tyomahdollisuuksia avautuu myohemminkin, mutta vapaaehtoistyohon ajattelin menna ainakin keilausturnaukseen ja parin eri koulun valisiin paraolympialaisiin. Tata kaikkea odotellessa laitan naapurille ja itselle pari kynttilatilausta menemaan - taisi loytya jotain, joka voittaa Party Liten ;)

Aurinkoisia syyspaivia kaikille, taallakin alkaa lehdet vaihtaa varia ja haravointihommiakin olisi jo jonkin verran pihalla tarjolla.