Eilen oli reissupäivä, joten en ehtinyt tänne juttuja päivitellä. Helsingin reissun jälkeen piti pakata kaikki tavarat autoon ja hurauttaa tänne porukoiden luo Pohjanmaalle. Tänään oltiin sitten eläinlääkärissä koirien kanssa, joten tässä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Torstaina odottelin lähetystöstä soittoa. Päätin aamulla, että lähden Helsinkiin klo 12 junalla, oli soittoa tullut siihen mennessä tai ei. Jos soittoa ei tuohon mennessä kuuluisi, hakisin postista kirjattuun kirjeeseen tarvittavat välineet mukaan ja hyppäisin sitten junaan.

Postin kautta piti asemalle mennä. Kirjatun kirjeen lähettäminen tuntuu olevan melkoinen taitolaji, jos ei osaa sanoa kirjeen tarkkaa kokoa ja painoa. Sain mm. teippausohjeita, miten kuori tulee teipata, jotta se tulee kirjattuna lähetyksenä: "Nämä ohjeet kerrot sitten siellä lähetystössä!". Hmm, juuri niin... "Tämä läppä pitää teipata tähän kohtaan kiinni, ja täältä toisesta päästä nämä täytyy teipata näin. Varmistakaa, että lähetys ei ole 3cm:ä paksumpi!" Alkoi olla jo kiire junalle, kun kyselin helpompaa tapaa lähettää kirjattu kirje. Ratkaisu löytyi pahvikuoren avulla, siihen tarvittava määrä merkkejä ja menoksi. Merkit otin tällä kertaa irrallaan, eli ajattelin tarvittaessa askarrella kuoren Helsingissä valmiiksi, jos soittoa ei tulisi - näin säästyisin toiselta turhalta kirjatulta kuorelta. Asemalle ehdittyäni lähetystöstä sitten tuli soitto, että paperit on noudettavissa portilta ihan mihin aikaan tahansa.

Kävelin suoraan lähetystöön, jossa portin edessä esitin asiani. "Siis viisumia tulit hakemaan?" "En mä tiedä, jotain viisumipapereita nyt ainakin." Henkilöllisyystodistuksen vartija tarvitsi, ja meni sen kanssa sisälle kirjaamaan tietoni listaan. Hetken kuluttua hän toi tuon listan minulle kuitattavaksi ja viisumipaketin - kyllä, nyt minulla on viisumi!

Viisumipakettia tutkaillessani viisastuin tämän verran: kaikki ne paperit, joita  olemme vuoden verran täyttäneet ja  lähetelleet, on nyt sinetöidyssä kirjekuoressa. Passissa minulla on viisumi matkustusajaksi, eli puoleksi vuodeksi, tuon ajan sisällä minun täytyy matkustaa. Kun saavun Jenkeissä kentälle, passin viisumi leimataan, ja se käy oleskeluluvasta vuoden ajan. Kentällä luovutan tuon kuoren maahantuloviranomaisille, joiden kanssa paperit käydään kentällä läpi, ja sitten ne lähetetään taas seuraaville virkailijoille. Green card minulle pitäisi tulla max. 8 viikon kuluttua maahan saapumisestani. Viisumipaketin yhteydessä sain muutaman monisteen ihan itselleni juuri näistä toimenpiteistä, verotuksesta, sosiaaliturvatunnuksen hankkimisesta ja olipa yhdessä lapussa mainos tuosta uuden asukkaan oppaasta, jonka tännekin olen jo linkkinä laittanut. Nyt olen siis "legal alien".

Koirat kävivät tänään täällä Pohjanmaalla eläinlääkärissä. Molemmat tarvitsivat EU-passin, raivotautirokotuksen, penikkatauti-, parvo- ja mitä-muita-nelosrokotteen sekä mikrosirut.  On nyt hienoa, kun koirien passeissa lukee, että ne on tunnistusmerkitty  Yhdysvaltojen  itsenäisyyspäivänä! Nekku oli tapansa mukaan kärsivä ja syyllistävä ilme naamallaan, mutta hiljainen kärsijä. Nestori rimpuili ja potki niin, että eläinlääkäri sai ekan pistoksen osittain omaan sormeensa ja mikrosiru vaati kaksi yritystä sillä isolla neulalla. Ai hurjaa! No, nyt koirat ovat matkustuskunnossa. Lääkärikäynnin jälkeen molemmat saivat herkkuja palkinnoksi, kun moisen urakan kestivät.