Suomen visiitillä hihkuin sisäisesti riemusta, kun käynti Tampereen yliopistolla sujui ongelmitta ja tutkinnon arviointi täällä Yhdysvalloissa saataisiin käyntiin - vihdoin minulla olisi näyttää jotain konkreettista todistusta opinnoistani! Vain viikko ja saisin "uuden tutkinnon"! Kun WESistä ei sitten alkanut kuulua mitään, päätin soittaa ja kysäistä, mikä on ongelmana.

"Hakemuksesi ei ole saapunut perille, meillä on vain paperit Tampereen yliopistolta, muttei sinun lähettämääsi hakemusta tai tutkintotodistuksia. Laita uusi hakemus liitteineen postiin."  Satuinpa sitten seuraavana päivänä tsekkailemaan nettipankista luottokorttini tilannetta shoppailujeni vuoksi, ja kuinka ollakaan, WES oli veloittanut palvelumaksunsa luottokortiltani jo useita päiviä sitten! Hassua, sillä luottokortin tiedot olivat vain tuossa hakemuksessa, jota he eivät olleet saaneet... Ja ei kun uusi soitto asiakaspalveluun, taas puolisen tuntia jonottamista ja sitten uudet selitykset: "Olemme kyllä saaneet hakemuksesi viime viikolla, mutta meiltä puuttuu suomenkieliset tutkintotodistusten kopiot ja opintorekisterin ote Tampereen yliopistosta sekä paperit Vaasan ja Helsingin yliopistoista." Jaa, no kun minä käännätin kaikki Tampereen yliopiston paperit virallisesti englanniksi yliopistolla; Vaasan ja Helsingin yliopistoista minulla ei ole tutkintoja? "Ei, kyllä me tarvitsemme paperit alkuperäiskielellä sekä opintorekisteriotteet kaikista yliopistoista, joissa olet opiskellut."

Minä hurjassa nuoruudessani suoritin alle 20 opintoviikkoa Vaasan yliopistossa, ja Tampereella opiskellessani olin kesäyliopiston suojissa suorittamassa erityispedagogiikan perusopinnot (eli Hkin avoimen yliopiston alaisuudessa). Mitäs menin opiskelemaan moisia! Ei kun sähköpostia yliopistoihin, liitteeksi skannattuna kaavake, jonka yliopiston tulee täyttää, mutta jossa tulee olla minun allekirjoitukseni. Vastauksia odotellessa jatkoin WESin pommittamista kysymyksillä eikö viralliset englanninkieliset paperit todellakaan riitä, pitääkö heillä ihan oikeasti olla samat paperit suomeksi - kielellä, jota kukaan ei siellä ymmärrä (englanninkieliset käännökset täytyy lähettää alkuperäiskielisten papereiden lisäksi). Ensimmäisenä tuli myönnytys, jotta englanninkielinen tutkintotodistus käy yksinään, sitten parin päivän päästä sama myönnytys tuli Treen opinto-otteesta. Tällä välin Vaasan yliopiston kanssa oltiin saatu asiat hoidettua sähköpostin välityksellä (? tähän kysymysmerkki, sillä paperit eivät ole vielä WESissä perillä), mutta Helsingin avoimesta yliopistosta ei ollut kuulunut mitään.

Kansliat sulkeutuvat päivällä, joten herätyskello soimaan aamulla aikaisin, jotta saisin soitettua ja kysyttyä missä mennään. Sähköpostiani ei enää näkynyt koneilla, mutta siinä puhelinlinjoilla roikkuessamme saimme opinto-otteet ja lopulta useamman yrityksen myötä myös kaavakkeen printattua. Kanslisti ilmoitti minulle, että heidän käytäntönsä kieltää heitä täyttämästä mitään kaavakkeita, mutta hän ottaa yhteyttä ylempään tahoon ja palaa asiaan sähköpostitse. Minä aloin olla jo sen verran hermorauniona prosessin kanssa, että kun seuraavana aamuna sähköpostia ei ollut tullut, soitin taas avoimen asiakaspalveluun. Edellispäivänä asiaani hoitanut virkailija sattui vastaamaan puhelimeen, ja kertoi hiukan nyrpeänä, että esimies on hoitanut paperit postiin jo viime viikolla? Minulle ei vaan ollut tullut mitään tietoa asiasta, mutta esimies oli kyllä viestin sähköpostiin laittanut.

Paperisodan keskeltä kiitokset Vaasan yliopiston ja Helsingin avoimen yliopiston henkilökunnalle, ilman heidän joustavuuttaan ja palvelualttiuttaan olisin melkoisessa pulassa koko WESin kanssa. Edellä oleva valitusteksti on vain purkautumista stressaavasta prosessista, olen tekstistä huolimatta hyvin kiitollinen minua auttaneille henkilöille!

****

Harhaluuloja

Minä ehdin jo kuvitella, että kun saan WESistä paperit käteen, voin ilmoittautua kotikaupungin sijaislistalle - opettajien sairastuessa tms., minulle voitaisiin soittaa ja pääsisin töihin päivä kerrallaan. Otin yhteyttä koulutoimen henkilöstöpäällikköön, jolta sain vastauksena sijaisopettajan vaatimukset: osavaltion sertifikaatti opettajan pätevyydestä. Tuo paperinpala vaatii WESin arvioinnin suomalaistutkinnostani, ensiapukoulutustodituksen, osavaltion opettajan pätevyyskokeen läpäisemisen ja anomuksen lähettämisen rahojen kera. Voin siis unohtaa kuvitelmani sijaisopettajana toimimisesta syksyllä koulujen alkaessa.

****

Opettajan pukeutuminen

Olin kuluneella viikolla Birch Runin outlet-keskuksessa viettämässä laatuaikaa Visan kanssa. Eräässä liikkeessä näin opettajille suunnatun mainoksen, jossa kehoitettiin tuomaan oma vanha suosikkityöasu mukana, jotta liikkeestä etsittäisiin jotain mahdollisimman samankaltaista töiden alkua varten. Minä olin liikkeellä neule-t-paidassa ja hyvin siistinnäköisissä farkkucapreissa - ja tottakai menin sitten aukaisemaan suuni. Sainpa sitten pitkän esittelykierroksen myyjältä jakkupuvuista ja opettajille sopivasta pukeutumisesta kenkiä myöden. Eipä tulisi kuuloonkaan, että saisin pitää Crocsini työkenkinä tai mennä päälläni olleessa asussa töihin, kuten edellisessä elämässäni tein! Koska tuossa sijaisopettajan vaatimuslistassakin mainittiin asianmukainen pukeutuminen, kai sitä on mentävä vielä shoppailemaan ja ostamaan itselle jakkupukuja opettajan työtä varten?

Kotona totesin miehelle, että mielestäni olen "parempi" opettaja ilman jakkupukua, ihan tavallisissa farkuissa ja paidassa, sillä pääsen liikkumaan vapaammin eikä haittaa, jos omassa asussani möyrin ja kontin lattioilla tai teen jotain muuta, esim. kannan tarvike- ja kirjalaatikoita pitkin koulua kerroksesta toiseen. Erikoisina päivinä ja erityistilaisuuksiin toki pukeudutaan hienommin, mutta ketä haittaa, jos opetan äidinkielen sijamuotoja farkut jalassa? 

****

Lisays seuraavana aamuna: ma arvasin, etta teksti tulee tanne miljoonaan kertaan. Eilen illalla Vuodatus takkusi, ja ei saanut tekstia ladattua tanne muka ollenkaan... No tulihan se ja pariin kertaan viela kiellon paalle.