Suomen reissu haamottaa edessa, itse asiassa aika alkaa kayda vahiin. Tehtavaa on viela vaikka kuinka, mutta suurin osa on sellaisia "kivoja" juuri ennen lahtoa tehtavia, jotta niista olisi jotain hyotya (talon suursiivous, koirien pesu ja turkinhoito jne.). Yksi suuri urakka, joka pitaisi saada tehtya ennen lahtoa, on kasvimaan kunnostus.

Mies on kaantanyt maan, mutta masiina ei tehnyt valmiiksi siisteja kauniita riveja istutusta varten - sita varten on tama allekirjoittanut masiina... Kiva lisa tassa urakassa on se, etta kasvimaa on kaksi kertaa suurempi kuin olen jo viime vuonna toivonut ja sanonut. Viime vuonna puolet kaannetysta maasta jai hyodyntamatta, mutta mies oli (on) ihan satavarma, etta koko maa tulee tana kesana kaytettya. Niinpa meikalainen koettaa sellaisella harvapiikkisella metalliharavalla saada rivit jarjestykseen, jotta saisin kasvien alut istutettua. Ulkosalla on viihtyisat +28C, ja kasvimaa on suorassa auringonpaahteessa, pienintakaan varjoa ei lahettyvillakaan. Jos mies pitaa kasvimaan kunnossa silla valin kun olen poissa, niin sato on vaivan arvoinen. Mutta jos minua palatessani odottaa Selviytyjien seuraavan kauden filmauspaikka, niin en ala!

****
Eilen oli mahdollisuus shoppailureissun lomassa auttaa pikkuista suloista koirulia. Hetkisen aikaa ehdin jo kuvitella, etta meidan talouteen liittyy neljas nelijalkainen. Ostoskeskuksen parkkipaikalla harhaili pikkuinen chihuahua-terrieri-sekoitus. Ihmiset kavivat sita silittelemassa, koira kun oli kovin kiltti ja hakeutui aina ihmisten luo. Mina nappasin koiran syliin, silla en halunnut seurata sivusta, kuinka tama suloinen mussukka jaa auton alle. Koiran pannassa oli kaksi laattaa, mutta molemmat olivat Ohiossa sijaitsevat elainrescuen tiedoilla. Koiraa pitelin sylissa, kun eraan liikkeen myyjan kanssa mietittiin, mita seuraavaksi. Parkkipaikalta alkoi kuulua viheltelya ja huhuilua, jolloin menimme koiran kanssa tuon naisen luo. Koiran omistajahan tuo nainen oli. Kaverinsa kanssa olivat ostoksilla, ja koiran olivat jattaneet autoon odottamaan. Omistaja oli jattanyt auton ilmastoinnin paalle, ja koiralle vetta - kaveri oli jattanyt koiralle ikkunan auki, ja koira oli livahtanut ikkunasta karkuun. Loppu hyvin, kaikki hyvin; mutta ihana tuo olisi ollut meillekin :D

Onnistui edes tama toinen pelastusyritys. Perjantaina meidan etupihalla oli irtokoira, pannassa silla oli kylla laatat, mutta koira ei antanut ottaa itseaan kiinni, vaan juoksi pakoon. Itselle jai huoli siita, miten koiran mahtoi kayda, vieressa kun menee tuo vilkas tie, jonka karkuteilla oleva koira ylitti ainakin kertaalleen jaaden melkein auton alle :( .

****
Vilvoittelutauko alkaa olla ohi, aika palata kasvimaata kuokkimaan!