En viitsinyt otsikkoon laittaa suomalaisuus vs. amerikkalaisuus, sillä en viitsi yleistää suomalaisia tässä asiassa omaan käytöökseeni - mutta katsotaas, mitä olette mieltä? Jätä kommentti, jos kyseessä on mielestäsi suomalainen piirre ts. jos sinäkin toimisit näin.

Esimerkki 1. Olen lähettänyt tavaroitani syksyn ajan Itellan kautta paketteina Amerikkaan. Mies ilmoitti jossain vaiheessa kaipaavansa Presidentti-kahvivarastoonsa täydennystä, joten laitoin yhdessä paketissa menemään hänelle paketin kahvia ja itselleni karkkivaraston pohjalle pari Fazerin suklaalevyä ja valikoiman salmiakkikarkkiaskeja. Miehelle kerroin, että seuraavassa paketissa on hänelle tuo Presidentti-kahvi *painotettuna*.

Kuten aina, mies kuittasi tekstiviestillä paketin saapuneeksi ja lasitavara oli ehjänä. Samana päivänä emme ehtineet puhumaan puhelimessa, sillä olin juuri saapunut vanhempieni luo ja siellä on aina aluksi kova meno päällä, kun vaihdetaan kuulumisia ja käydään siskon luona jne. - ei se mitään, näin olemme tottuneet toimimaan. Seuraavana iltana sitten saunan jälkeen soitin miehelle, joka kiitteli mukavasta yllätyksestä! Kuinka ihanaa oli ollut, kun oli päässyt pitkästä aikaa maistelemaan eri salmiakkeja ja suklaata! Hän oli innoissaan avannut kaikki askit ja molemmat levyt ja syönyt vähäsen kaikkea.

Romantiikka vs. realismi - tai epäitsekkyys vs. itsekkyys: Sen sijaan, että olisin ystävälliseen ääneensävyyn todennut: "Kiva, kun nautit yllätyksestä kultaseni :)", ensimmäisenä ilmoille pääsi karjahdus: "Ne oli mun!" Enpä tajunnut lopettaa vielä siihen, vaan jatkoin jonkin aikaa harmistuneen mieleni purkamista.

Perhe ja sukulaiset tietävät, kuinka äärimmäisen tarkka ja omistushaluinen olen aina ollut karkkieni suhteen - toivottavasti ystävät ovat saaneet vähän kaunistellumman kuvan :D

Esimerkki 2. Miehen kanssa keskusteltiin koneen välityksellä saapumisestani Amerikkaan. Mies on ottanut neljä päivää vapaata, ja kyseli, mitä haluaisin tehdä. Hän oli suunnitellut, että voitaisiin tehdä jotain romanttista tai kivaa yhdessä: käytäisiin ulkona syömässä, lähdettäisiin pienelle reissulle tms.

Mitä siis minä haluaisin noina ensimmäisinä päivinä tehdä? "Hiotaan ja lakataan se puulattia!" "Hmm, ok, hyvä ajatus...", oli miehen kommentti - äänensävy kertoi melko hyvin, kuinka loistavasta ajatuksesta oikeastaan oli kyse. Palasimme tähän aiheeseen taas eilen, ja minun oli todettava, että lokakuun lopulla ei ehkä kannata moista projektia tehdä; sää on kylmä ja kostea, ja huoneiden ikkunoita pitäisi pystyä pitämään pidemmän aikaa auki tuulettamisen vuoksi.

Mitä siis haluaisin tehdä noina ensimmäisinä päivinä, kun lattian hionta ja käsittely ei onnistu? "Maalataan!" Tähän mieheni tyytyi toteamaan: Hyvä idea. Hakeeko hän jo jonkin maalipurkin valmiiksi?

Nyt hyvät ystävät ja tuntemattomat: onko kyseessä pelkkä luonne-ero vai onko mukana myös kulttuuritaustaa? Eli mikä olisi ollut sinun valintasi?