Suomen reissulta toin tullessani kaksi pussillista turkinpippureita: pienemman sweet & sour -pussin, seka kentalta ostetun iiiison pussin tavallisia turkkareita. Mies ei ole juurikaan mun tuomiin karkkeihin koskenut, vaan kaikki kalorit olen saanut pitaa ihan itsellani ;) Sweet & sour katosi ennen kuin mies ehti edes tajuta sellaisen pussin olemassaoloa. Tuosta isosta pussista mies otti itselleen reilun kourallisen jemmaan, kun pussi oli puolillaan.

Ehei, mies ei suinkaan ole tuo turkinpippurivaras, vaan mina! Omat salmiakit on syoty, mutta miehen itselleen jemmaamat muutamat karkit viela huutavat aanekkaasti nimeani kaapista kasin. Joka kerta kun kaapin oven avaan, tulee avattua myos turkkaripussi ja nappaistua sielta "vain kaksi" - toki sen jalkeen, kun naita "vain kaksi" -kertoja on kertynyt useampia, alkavat miehen karkit olla vahissa. Nyt taasen olen yksin kotosalla miehen ollessa toissa, ja ne muutamat hassut jaljella olevat karkit huutavat niin aanekkaasti! Ei edes kaapissa olevat Fazerin levyt houkuta niin pahasti kuin turkkarit! Jos et ole viela kokeillut yhdistelmaa kylma maito ja salmiakki, erityisesti turkinpippurit, nyt on sen aika! Ei Hesburger syytta suotta ole valinnut Pyorre-maukseen turkinpippurirouhetta (ja eiko se vaniljajaatelo mene vahan niin kuin maidosta?).

Kai se on nyt haettava lasillinen maitoa ja "vain kaksi" turkinpippuria miehen katkosta.