Ihan ensimmaiseksi lampimasti tuhansia kiitoksia sinne Suomeen! Tanaan postiseta toi kaksi lahetysta minulle, toisessa oli mieluinen yllatys, ja toista olenkin osannut jo odottaa kuola suupielista valuen (karkkia!). Joten paljon kiitoksia Katjalle seka aitille, siskolle ja Rallulle. Namien ja lahjojen lisaksi sain hyvia uutisia, nayttaisi silta etta tarvitsemani lippulappunen on lahtenyt Suomesta tanne pain? Jos nain on, saan jonkin ajan kuluttua laittaa opettajasertifikaattianomuksen postiin - ja sitten saan selville mita kaikkea minun pitaa viela tehda ennen opetuslupaa. Sormenjaljet menen otatuttamaan perjantaina...

****
Kaikille niille, jotka ovat suunnitelleet tanne muuttoa: katsohan, etta lahdet tyopaikastasi hyvissa tunnelmissa. Paljon kiitoksia lahetan tassa vaiheessa myos entiselle tyopaikalle, silla takalaisessa systeemissa joudun jatkuvasti kerjaamaan jotain paperia tai jotain suositusta - tama olikin pidemman kaavan kautta sitoutuminen, vaikka lahdostani onkin jo yli vuosi aikaa. Suosituksia tarvitaan tyohakemuksiin useammalta ihmiselta, ja yleensa sellaisilta, jotka ovat tunteneet sinut jo vuosien ajan mutteivat ole sukua; ok, vaivataan siis entisia tyokavereita. Tyokokemuksista taytyy tayttaa eri paikkoihin heidan oma kaavakkeensa, yleinen tyotodistus ei kay; ok, vaivataan entista pomoa. Lista on loputon. Onhan se ihan kiva, etta taustat tutkitaan suunnilleen kengannumeroa myoden (miksi ei, jos kerran pituus, paino, hiusten ja silmien varikin arkistoidaan?), mutta tuntuu niin kurjalta jatkuvasti vaivata muutenkin kiireisia ihmisia omalla paperisodalla. Vaan maassa maan tavalla, minkas teet.
****
Lauantaina taisin olla ensimmaista kertaa lapsen synttarikutsuilla. Juhlinta aloitettiin Spring Break -nimisessa paikassa, jossa on erilaisia pomppulinnoja ja liukumakia yms. lapsille. Siella riitti menoa ja melsketta, seurueen lapset pomppivat ja juoksivat itsensa ihan vasyksiin tunnin aikana. Tuolta sitten siirryttiin sankarin kotiin pitsalle ja kakulle. Teemana oli Pieni merenneito, joten kakkukin oli tietysti teeman mukainen:

En ole edelleenkaan tottunut naihin sokerikuorrutekakkuihin, vaikka kermakakuista joskus Suomessa olenkin valittanut. Itse kakkutaikina on hyvaa, mutta laittaessasi palan kakkua suuhun, tuntuu etta samalla suuhun meni desilitra sokeria ja puolikas takalainen voipotko.

Lahjoja avatessa tuli lahes jouluinen olo, molemmat tadit olivat tuoneet mukanaan sakin lahjoja synttarisankarille. Ava nosteli lahjoja suunnattoman suurista lahjakasseista lattialle, ja aina kun han meinasi lopettaa, tuli kommentti "Siella on viela muutakin". Olenko mina tullut vanhaksi, ja en muista etta nainhan se on aina ollut, vai onko tama muuttunut koko ajan hurjemmaksi? Toki joulu oli melkoista lahjapaljoutta kun pieni olin, mutta en muista, etta synttareilla olisi ketaan hukutettu lahjoihin? 
****
Kiitospaivana sain minakin yllatyslahjan. Torie teki paivallisen jalkeen tallaisen kangastaulun, ja meninpa sitten kehumaan, kuinka se muistutti minua suomalaisen Pentikin joulumallistosta. Niinpa Torie antoi tuo taulun minulle! Onhan tassa eri pohjavari, mutta jotain Pentikin henkea tassa on?


****
Suomi juhlii itsenaisyyspaivaansa sunnuntaina, ja eilen sainkin itsenaisyyspaivan kuuseni pakoilleen ja koristeltua:

Tunnelmakuvasta ei ehka kay selvaksi, etta koristeet ovat sinisia ja karkkikepitkin sini-valkoisia, samoin kuusen matto on sini-valkoinen. Olkikoristeista en ole varma, haluanko ne kuuseen jattaa, mutta vaikka ne variteemaan eivat sovikaan, ovathan ne kuitenkin jotain perinteista suomalaista? (Made in China tosin.) Itsenaisyyspaivan jalkeen variteema vaihtuu jossain vaiheessa ennen joulua - maassa maan tavalla, taalla "saa" jouluttaa jo paljon aikaisemmin ja yli laidan .